Mikä korko?

Lainarahaa tarvitaan yleensä isompiin hankintoihin. Erilaisiin tilanteisiin tarkoitetut lainat poikkeavat toisistaan suuresti, mutta niillä on yksi yhteinen tekijä: korko. Lainarahalla maksaminen käy yleensä aina kalliimmaksi kuin käteisellä maksettaessa, koska lainasta syntyy kuluja koron ja muiden kustannusten muodossa. On tärkeää varmistaa aina ennen lainanottoa, että ymmärrät, mitä laina loppujen lopuksi tulee sinulle maksamaan.

Kokonaiskorko = viitekorko + marginaali

Lainasta tulee monelle mieleen asuntolaina, vaikka pienet kulutusluotot ja pikavipit ovat myös yleistyneet vauhdilla. Niin asuntolainassa kuin kulutusluotoissakin käytetään yleisesti jotakin viitekorkoa, jonka päälle maksetaan luotonantajan määrittelemää marginaalia. Yhdessä viitekorko ja marginaali muodostavat kokonaiskorkoprosentin.

Viitekorkona käytetään yleisemmin joko euromaiden yhteistä viitekorkoa euriboria tai pankkien omaa Prime-korkoa. Euribor on se korko, jolla pankki saa lainattua rahaa muilta pankeilta omaan luotonantoonsa, ja pankki lainaa näitä varoja sitten euriboria korkeammalla korolla eteenpäin (euribor + marginaali) halukkaille lainanottajille. Yleisimmin käytetty viitekorko on 12 kuukauden euribor-korko, mutta vaihtoehtoina on myös esimerkiksi 6 kk, 3 kk ja 1 kk euribor-korot.

Kaikki euribor-korot määräytyvät markkinoilla päivittäin, mutta kun luotto on nostettu, korko tarkistetaan 12 kk euriborin sidotussa lainassa 12 kk välein, 6 kk euriboriin sidotussa lainassa 6 kk välein ja niin edelleen. 1 kk euriboriin sidotun lainan korko siis vaihtelee joka kuukausi markkinoiden mukaan. Kannattaa siis aina miettiä, kuinka paljon vaihtelua pystyy ja haluaa omassa taloudessaan sietää. Lainojen korko peritään asiakkaan kanssa sovittavan lyhennys- ja koronmaksusuunnitelman mukaisesti. Tyypillisimmin korko peritään lyhennysten yhteydessä kuukausittain.

Kiinteä korko puolestaan tarkoittaa sitä, että määritellyn aikavälin ajan luoton korko säilyy samana. Yleisimpiä kiinteitä korkoja ovat kahden, kolmen, viiden vuoden ajaksi sovitut korot. Markkinat toimivat niin, että kiinteä korko on yleensä sitä korkeampi mitä pidemmäksi ajaksi se sovitaan. On hyvä muistaa, että kiinteäkorkoisten luottojen poismaksaminen aiemmin kuin on sovittu, voi tulla kalliiksi, koska siitä saattaa joutua maksamaan lisämaksua.

Viivästyskorko

Viivästyskorko on korko, jonka joutuu maksamaan, jos ei maksa laskua tai sovittua suoritusta ajoissa. Viivästyskorkoa käytetäänkin sen vuoksi, että sillä pyritään ohjaamaan asiakkaita maksamaan laskunsa ajoissa ja toisaalta sillä myös hyvitetään viivästyksestä aiheutuneita kustannuksia.

Marginaali on pankin tai muun luotonantajan päätettävissä, mutta viivästyskoron määrä on säädetty laissa. Viitekorko on vuodesta 1995 asti sidottu Suomen Pankin vahvistamaan viitekorkoon ja se on 7 prosenttiyksikköä korkeampi kuin EKP:n puolivuosittain määrittämä viitekorko.