Vuokratyö, pätkätyö, vakityö, virkatyö…

Työsuhde syntyy, kun työntekijä ja työnantaja sopivat työn tekemisestä ja siitä maksettavasta palkasta. Työsuhteessa työtä tehdään työsopimuksen perusteella. Palkka ei suinkaan ole ainoa asia, josta tulee sopia työsopimuksessa, sillä esimerkiksi työsuhteen luonne määrittelee sen, mitä oikeuksia ja velvollisuuksia sinulla on työntekijänä.

Työtä voi tehdä joko vakituisessa tai määräaikaisessa työsuhteessa, se voi luonteeltaan joko koko- tai osa-aikaista, mutta myös vuokratyö ja keikkatyö ovat mahdollisia työnteon muotoja. Ennen työsuhteeseen ryhtymistä sinun olisi hyvä tietää ainakin perusasiat eri työnteon muodoista.

Miten työsuhdetyypit eroavat?

Yleisin työsuhdetyyppi on pysyvä eli työsopimus sovitaan toistaiseksi voimassa olevaksi. Arkikielessä puhutaan myös vakituisesta työsuhteesta. Vakituinen työsuhde lakkaa joko työntekijän tai työnantajan aloitteesta työsuhteen irtisanomisella. Työnantaja tarvitsee irtisanomiseen painavan syyn, kun taas työntekijä voi irtisanoa itsensä ilman perustetta.

Määräaikaisessa työssä työsopimus tehdään määräajaksi eli työsuhde päättyy ennalta määrättynä ajankohtana. Määräaikainen työsuhde voidaan perustaa vain perustellusta syystä ja työsopimukseen tulee kirjata määräaikaisuuden syy ja kesto. Lähtökohtaisesti määräaikaista työsuhdetta ei voi päättää kesken määräajan. Määräaikaiseen työntekijään ei myöskään saa soveltaa muita huonompia työehtoja. Lue lisää määräaikaisena työskentelemisestä työmarkkinajärjestö SAK:n sivuilta.

Pätkätyöksi kutsutaan peräkkäisistä määräaikaisista työsuhteista koostuvaa kokoaikaista tai osa-aikaista työtä. Pätkätöitä tekevän on hyvä muistaa, että määräaikaiselle työsuhteelle on aina oltava peruste. Sellaista määräaikaista työsopimusta, jolle ei erikseen ole perustetta, pidetään toistaiseksi voimassa olevana. Myös työsuhde-edut karttuvat kuten vakituisillakin, jos peräkkäisiä määräaikaisia sopimuksia tehdään useita ilman keskeytyksiä tai lyhytaikaisin keskeytyksin. Tällaisia etuja ovat esimerkiksi vuosiloma ja sairausajan palkka sekä muut työsuhteen kestoon perustuvat edut.

Osa-aikatyöksi määritellään työ, jota tehdään alle 30 tuntia viikossa tai alle 75 % työpaikan säännöllisestä työajasta. On hyvä muistaa, että osa-aikaisten edut eivät saa olla heikommat kuin kokoaikaisten työntekijöiden. Edut voidaan kuitenkin suhteuttaa työajan mukaan. Jos työpaikalla on tarve lisätä työvoimaa, työtä tulee tarjota ensisijaisesti sitä haluavalle osa-aikaiselle, ja hänelle tulee myös tarjota tarvittaessa koulutusta.

Vuokratyö ei poikkea työnä muusta työstä. Lainsäädännön lähtökohtana on, että vuokratyöntekijöitä kohdellaan yhdenvertaisesti muihin työntekijöihin nähden. Käytännössä tilanne on kuitenkin toinen, koska usein sekä työnantajilla että työntekijöillä on huono tietämys työelämän pelisäännöistä. Lue oikeuksistasi ja velvollisuuksistasi vuokratyöntekijänä Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:n ja Ammattiliitto Pro ry:n toteuttamasta Vuokratyöoppaasta.

Virkasuhteessa ovat valtion virkamiehet sekä viranhaltijat kunnissa ja seurakunnissa. Heidän palvelussuhteensa ehdoista sovitaan viranomaisen ja henkilöstöjärjestöjen välisin virkaehtosopimuksin ja virkasuhteeseen otetaan, kun on kyse tehtävästä, jossa käytetään julkista valtaa taikka siihen on muu perusteltu syy. Viranhaltijaa koskee työssään työsuhteista työntekijää tiukempi virkavastuu. Lue lisää Kuntatyönantajien nettisivuilta

Nollasopimus on työsopimus, jonka solminut työntekijä ei tiedä etukäteen, montako työvuoroa tai -tuntia hän saa seuraavaan työvuorolistaan vai saako yhtään. Työaika voi olla jotain 0 ja 40 tunnin välitä. Näissä tarvittaessa kutsuttavissa työsuhteissa työskentelevien toimeentulo on epävarmaa eikä elämää voi kovin paljon suunnitella etukäteen.

Miksi tarvitaan monia työsuhteen muotoja?

Työvoiman tarve vaihtelee eri aikoina yrityksissä. Jotta yritykset pystyvät vastaamaan vaihtelevaan kysyntään ja ylläpitämään kulloinkin tilanteeseen sopivaa työntekijämäärää, monissa yrityksissä tarvitaan aika ajoin myös joustavaa työvoimaa.

Määräaikaisia työsuhteita tarvitaan esimerkiksi sijaisuuksien kuten kesä- tai äitiyslomien takia. Niillä tasoitetaan kysyntä- ja sesonkihuippuja tai palkataan ihmisiä tiettyihin tilapäisiin projekteihin tai hankkeisiin. Myös työharjoittelu- ja oppisopimusjaksot ovat mahdollisia määräaikaisten työsuhteiden avulla. Vuokratyö voi tuntua ainoalta vaihtoehdolta, jos vakituisen työn saaminen on vaikeaa tai sen hakeminen hankalaa. Lisäansiot ovat tervetulleita esimerkiksi opiskelijalle tai niille, joille elämäntilanne ei mahdollista jatkuvaa kokopäivätyötä.

Vuokratyön vapaus verrattuna vakituiseen työhön houkuttaa monia nuoria. Sama vapaus koskee myös tarvittaessa kutsuttavia ns. 0-sopimuksia. Niihin liittyy kuitenkin myös epävarmuus tuloista ja aikatauluista. Työtuntien määrä jää täysin työnantajan harkittavaksi, mutta työntekijän oletetaan olevan aina käytettävissä.

Monipuoliset työsuhteet lisäävät työllisyyttä. Aina vakituinen työ ei ole ihanteellinen myöskään työntekijän kannalta. Mahdollisuus osallistua työelämään vuokratyön kautta tai tehdä osa-aikatyötä antavat työntekijöille mahdollisuuden valita elämäntilanteeseen tai henkilökohtaisiin tarpeisiin soveltuvat järjestelyt.

Lähteet: Vuokratyöopas.fi, Työmarkkina-avain.fi ja Tyoelmaan.fi