Vastuullinen kuluttaja

Ostatko vaatteesi nuortenvaateliikkeiden alennusmyynneistä? Onko mielestäsi "aivan sama", mistä vaatteet ovat peräisin, kunhan ne maksavat tarpeeksi vähän? Suomessa on mahdollisuus hankkia kestäviä ja eettisesti reilulla meiningillä valmistettuja vaatteita, kun tietää, mistä niitä saa.

Halpa hinta saattaa tarkoittaa lapsityövoimaa

Nuortenvaateliikkeistä löytää itselleen jo alle kymmenellä eurolla kevätkengät. Takin voi löytää alle viidellä kympillä. Onko mikään ihme, että vaatteita saa niin halvalla, kun niiden valmistajille maksetaan vähemmän palkkaa, kuin suomalainen työtön saa sosiaaliturvasta. Joissain tehtaissa käytetään lapsityövoimaa vaatteiden valmistamiseen. Vastuullinen kuluttaja tietää tuotteiden alkuperästä sen verran, että osaa arvioida, kestääkö oma moraali vaatteen ostamista. Halvalla ostetut vaatteet eivät edes kestä käyttöä yhtä hyvin, kuin vaatteet, joiden tekemiseen käytetään hyviä raaka-aineita ja laillista työvoimaa.

Jos kukkaro ei kestä kalliiden vaatteiden ostamista, on aina mahdollista löytää yhtä hyviä vaatteita kirpputoreilta käytettyinä. Siellä myytävät vaatteet ovat usein hinnoiteltu niin, että ne menevät varmasti kaupaksi. Kirppareilla myytävien vaatteiden alkuperän voi selvittää katsomalla niskassa tai kyljessä olevasta lapusta. "Made in China" -merkki ei silti välttämättä tarkoita, että työn olisivat tehneet lapset tai huonoissa oloissa työskentelevät köyhät.

Kumpi on ekologisempi muovi vai metalli?

Rihkamakorujen hankkiminen on ehkä halpa tapa saada kivoja asusteita laatikon pohjalle lojumaan, mutta oletko tullut miettineeksi, mistä rihkamat on valmistettu? Muovi on yksi yleisimmistä valmistusmateriaaleista. Sitä tehdään eri väreissä ja erilaisilla kovuuksilla. Muovin saa näyttämään koristekiveltä, lasilta tai vaikka nallekarkilta. Se on halpaa – mutta sen raaka-ainetta, öljyä, täytyy säästää.

Muovi ei myöskään kestä yhtä hyvin käyttöä, kuin vaikka metallit. Metalleissakin on ongelmansa: Nikkeli on terveydelle haitallinen metalli, jota käytetään monissa koruissa. Se voi aiheuttaa ihottumaa ja allergisia reaktioita, kun se on kosketuksessa ihon kanssa. Sen sijaan kultasepänliikkeistä ostettavat kultaiset, hopeiset ja pronssiset korut ovat ihoystävällisempiä. Ne eivät aiheuta allergiaa, mutta niiden hinta kirpaisee huomattavasti enemmän kuin rihkamakorujen.

Kurkataanpa meikkipussiisi

Ihonhoitotuotteiden ja meikkien olisi syytä olla turvallisesti testatut ja omalle iholle sopivat. Halvan meikkivoiteen löytää elintarvikekaupasta, mutta se ei varmastikaan ole iholle paras. Pitkään säilyvissä tuotteissa on käytetty usein voimakkaita kemikaaleja, jotka voivat kutittaa ja allergisoida sekä aiheuttaa tulehtuneita ja kiusallisia näppyjä. Eläimillä testatut tuotteet aiheuttavat tuskaa pieneläimille, joten jos on mahdollista löytää reilulla pelillä testatut meikit, kannattaa ostaaa mieluummin ne. Meikkeihin kannattaa panostaa. Kosmetologiliikkeistä saa apua itselle sopivien tuotteiden valitsemiseen. Ihonhoitotuotteita kannattaa myös uusia sopivin väliajoin, jotta iho ei ala oireilla.

Ympäristömerkit kertovat tuotteen alkuperästä

Tuotteisiin merkityt ympäristömerkinnät kertovat, onko tuote eettinen ja/tai ekologinen. Ympäristöaiheisia sertifikaatteja ovat muun muassa Joutsenmerkki, joka takaa tuotantoprosessin ympäristöystävällisyyden, ja EU-kukka, minimoi ilmaan ja veteen joutuvat päästöt. Reilu Kauppa tukee pienviljelijöiden asemaa, ja GOTS (Global Organic Textile Standard) -merkin saa vain luonnonmukaisesti tuotetut tekstiilit.

Kerro omat vinkkisi ekologiseen kuluttamiseen: palaute(at)jangmani.fi