Suomessa poliittiseen vaikuttamiseen ja demokraatiaan liittyvät arvot on kirjattu perustuslakiin, jossa valtiovalta on määritelty kuuluvan kansalle, ja näin jokaisella yli 18-vuotta täyttäneellä Suomen kansalaisella on iästä tai sosiaalisesta statuksesta riippumatta oikeus olla mukana vaikuttamassa yhteiskunnallisiin asioihin.
Yhteiskunnan asioihin vaikuttaminen on aina poliittista, ja tänä päivänä politiikan keinot ovat muuttuneet monimuotoisemmiksi. Politiikkaan ei vaikuta ainoastaan päättäjät, eikä päätöksentekoa tehdä enää rajatusti ainoastaan valtuustosaleissa tai valiokunnissa.
Tänä päivänä poliittisen vaikuttamisen keinona käytetään esimerkiksi sosiaalisia medioita. Aktiivisimmat kansalaiset ovat koko ihmiskunnan ajan pyrkineet vaikuttamaan muihin omalla esimerkillään ja viestinnällään. Nykyisessä tietoyhteiskunnassa tämä kaikki on helpompaa, kun tietoa on helppo kommentoida ja jakaa internetin kautta vain muutamilla klikkauksilla. Politiikan somettumisilmiöllä on kuitenkn myös kääntöpuolensa. Kun tietoa on paljon ja kuka tahansa voi osallistua sen luomiseen, on entistä vaikeampaa tietää, mihin tietoon voi enää luottaa. Erilaiset valeprofiilit ja botit ovat myös tätä päivää, ja tässä yhteydessä puhutaan äärimmäisinä tapauksina jopa informaatiosodasta, jota tietyt valtiot käyvät internetin avulla pyrkien vaikuttamaan toisen valtion politiikkaan.
Suomessa kansalaisilta odotetaan osallisuutta
Suomen poliittinen kulttuuri odottaa kansalaisiltaan aktiivista osallistumista yhteiskunnalliseen toimintaan ja oman lähiympäristönsä kehitykseen. Osallisuus tarkoittaa aktiivista kansalaisuutta, jossa ihminen tuntee olevansa osa yhteiskuntaa. Osallisuuden kokemukset voivat syntyä myös muuten kuin puhtaasti puoluepoliittisen toiminnan kautta. Ihmiset voivat vaikuttaa ympäristöönsä myös opiskelun, harrastus- ja järjestötoiminnan tai työnsä kautta. Yhteiskunnissa, joissa osallisuus toimii hyvin, koetaan samalla myös tasavertaisuutta sekä keskinäistä luottamusta toisia kohtaan. Eli osallisuus on keskeinen demokratiaan liittyvä rakenne. Osallisuuden vastakohtana voidaan pitää syrjäytymisen kokemuksia, joihin yleensä ajavat heikko sosiaalinen asema ja köyhyys, pitkäaikaistyöttömyys, sairaudet ja asunnottomuus.
Vaikuttaminen kansalaisyhteiskunnassa
Kun puhutaan ihmisten epävirallisesta vaikuttamisesta ympäröivään yhteiskuntaan, tällöin hyvin usein mainitaan käsite kansalaisyhteiskunta. Demokraattisilta arvolähtökohdilta toimivat valtiot, kuten Suomi, arvostavat kansalaisyhteiskunnan toimintaa, sillä tällöin kansalaisten välillä oleva tasa-arvo poliittisen vaikuttamisen osalta toteutuu paremmin.
Kansalaisyhteiskunta voidaan määritellä vapaaehtoisesti järjestäytyneeksi sosiaaliseksi toiminnaksi, joka ei kuitenkaan kuulu julkisen sektorin alaisuuteen, eli valtiolle tai kunnille. Esimerkiksi kaikki Suomessa toimivat voittoa tavoittelemattomat yhdistykset ja järjestöt, eli ns. kolmas sektori, kuuluvat kansalaisyhteiskuntaan. Kolmas sektori -käsite tulee siitä, että kansalaisyhteiskunta toimii kahden muun tahon eli valtion ja markkinoiden kanssa, ja ne muodostavat yhdessä yhteiskunnallisen vaikuttamisen kärkikolmikon.
Suomea on pidetty jo pitkään yhdistysten luvattuna maana. Esimerkiksi vuonna 2016 Suomessa oli reilut 100 000 yhdistystä ja uskonnollista yhdyskuntaa. Määrä lähentelee samaa kuin suomalaisen keskikokoisen kaupungin, esimerkiksi Kuopion asukasluku. Väkiluvultaan Suomen kokoisessa maassa tämä tarkoittaa sitä, että iso osa suomalaisista kuuluu johonkin yhdistykseen. Esimerkiksi viime vuosituhanen lopulla järjestöjen kokonaisjäsenmäärä oli noin 15 miljoonaa, mikä tarkoitti sitä, että suomalaiset kuuluivat keskimäärin kolmeen järjestöön. Järjestöistä suosituimpia ovat kuitenkin olleet urheiluseurat ja liikuntakerhot, joiden toiminta ei suoraan koske välttämättä yhteiskunnallista vaikuttamista.
Vaikuttamisen keinoja Suomessa
Politiikka näyttäytyy meille selkeimmin eri medioissa, erityisesti silloin kun vallassa olevat politiikot kommentoivat ajankohtaisia yhteiskunnallisia asioita ja myyvät kansalaisilleen heidän mielipiteittensä poliittista mielekkyyttä. Politiikkaan osallistuminen näkyykin suurimmalle osalle kansalaisista selkeimmin juuri näiden politiikkojen äänestämisessä valtaan. Tällaista vaikuttamisen muotoa kutsutaan formaaliksi, sillä kyseessä on hyvin perinteinen ja muodollinen vaikuttamisen muoto, joka kuitenkin tapahtuu vain harvoin eli pelkästään vaalien aikaan.
Aktiivinen kansalaisuus tarkoittaa kuitenkin myös informaaila vaikuttamista. Tällöin äänestämisen lisäksi käytetään erilaisia epämuodollisia vaikuttamisen keinoja, esimerkiksi vaikuttamalla yhteiskunnallisiin asioihin jonkin yhdistyksen kautta.
Muita vaikuttamisen keinoja ovat mielipiteen ilmaisu lehtien yleisöosastoilla sekä sosiaalisessa mediassa. Nykyisin myös blogit ovat erittäin suosittu tapa vaikuttaa. Mielipiteistään voi kertoa myös osallistumalla erilaisiin gallupeihin ja kyselyihin. Myös omilla kulutus- ja elämäntapavalinnoilla voi vaikuttaa omalta pieneltä osalta ympäröivään maailmaan. Muita osallistumisen keinoja on lobbaaminen, eli päättäjien mielipiteisiin vaikuttaminen, kansalaisaloitteet sekä mielenosoitukset.