Hyvinvointivaltio tuo sen asukkaille sekä etuuksia että haasteita. Itse asiassa Suomen asema hyvinvointivaltiona on ollut uutisissa paljon esillä myös sen varjopuolien, kuten terveydenhuollon ja muiden peruspalveluiden puutteellisen rahoituksen, kautta. Samalla on huomioitava, että siinä missä yhteiskunnallisten palveluiden tarve kasvaa, niiden tarjonta puolestaan heikentyy.

Terveydenhuollon uudet haasteet

Lääkäriliiton tilastojen mukaan uusia lääkäreitä valmistuu enemmän kuin koskaan aikaisemmin, mutta samalla monet näistä lääkäreistä päätyvät yksityiselle puolelle. Syynä tähän päätökseen ovat esimerkiksi erot sekä palkoissa, muissa eduissa että työajassa, sillä monet julkisella puolella työskentelevät lääkärit joutuvat painamaan pitempää päivää pienemmällä palkalla.

Suomi on muiden Pohjoismaiden tapaan hyvinvointivaltio, jonka tulee heijastua myös julkisen terveydenhuoltojärjestelmän laadussa. Kuitenkin, resurssien leikkaaminen ja palveluiden kutistaminen – erityisesti pienemmillä paikkakunnilla – on johtanut siihen, että suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä on alkanut jakautua julkiseen ja yksityiseen puoleen.

Työntekijät vakuutetaan usein työnantajan järjestämään yksityiseen terveydenhuoltoon, jossa hoitoon pääsee nopeammin, jolloin myös tarve julkisten palveluiden käyttöön laskee. Samalla itsensä vakuuttaminen sairauden tai onnettomuuden varalta on yleistynyt huimasti ja yleisenä ilmiönä voidaan nähdä, että hyväpalkkaisissa perheissä terveydenhuolto suuntautuu yhä enemmän yksityiselle puolelle.

Seuraukset

Tämän muutoksen seuraukset heijastuvat julkisen terveydenhuollon laatuun, sillä asiakkaiden siirtyessä yhä enemmän yksityiselle puolelle suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä on alkanut hiljalleen yksityistyä. Tämän seurauksena julkisen puolen resursseja leikataan ja niistä kärsivät ensimmäisenä pienet paikkakunnat, joissa iäkkään väestön osuus on merkittävä. Toisin sanoen esimerkiksi välimatkat sairaalaan kasvavat, jonotusajat venyvät ja palvelun laatu heikkenee.

Useiden tutkimusten mukaan julkisen puolen palvelut tulisivat kuitenkin valtiolle yksityisiä palveluita edullisemmaksi. Hyvin suunnitellussa ja toteutetussa hyvinvointivaltiossa julkinen terveydenhoito, eläköityminen ja ilmainen koulutus tuottavat aina enemmän hyvää kuin huonoa. Kun kansa on koulutettu ja terve, ja heidän tulevaisuutensa on turvattuna, myös valtiollinen hyvinvointi kasvaa.

Hyvinvointivaltion rooli nykymaailmassa kuitenkin muuttuu. Monet ihmiset ovat siirtyneet tekemään vakituisen työsuhteen sijaan pätkätöitä tai asuvat kotimaan ja ulkomaiden välillä. Hyvinvointivaltion tukeminen edistää myös yhteiskuntaa, sillä mitä vähemmän kansan keskuudesta löytyy epävarmoissa tai köyhissä olosuhteissa eläviä ihmisiä, sitä vahvempi ja vakaampi on myös yhteiskunta kokonaisuutena.