Suomen poliittinen järjestelmä koostuu niin kutsutusta monipuoluejärjestelmästä. Korkeinta lainsäädäntövaltaa Suomessa voivat käyttää eduskunta, valtioneuvosto ja oikeuslaitos. Ja kuten monet osaavatkin jo aavistaa, valtionpäämiehenä toimii tietysti tasavallan presidentti. Alle on koottu lyhyesti ja ytimekkäästi kunkin toimielimen tärkeimmät tehtävät.
Eduskunta
Suomen parlamenttia edustaa eduskunta, jonka tärkeimpänä tehtävänä on säätää Suomen lakeja. Näin ollen uutta lakia voidaan säätää tai vanhaa lakia voidaan muuttaa joko kansanedustajan tekemästä aloitteesta tai hallituksen tekemästä esityksestä. Tämän lisäksi eduskunnan tehtävänä on valvoa hallituksen toimintaa, jonka ohella se osallistuu EU:n päätöksentekoon.
Eduskunta edustaa toisin sanoen Suomen kansaa, sillä Suomen perustuslain mukaan valtiovalta kuuluu aina kansalle. Näin ollen nimitys eduskunnan jäsenestä – eli “kansanedustaja” tarkoittaa kirjaimellisesti edustajaa, joka seisoo eduskunnassa tekemässä päätöksiä kansansa puolesta. Eduskunta koostuu yhteensä 200 eri kansanedustajasta, jotka valitaan eduskuntavaaleissa neljän vuoden välein.
Valtioneuvosto
Eduskunnan lisäksi Suomen poliittinen järjestelmä koostuu valtioneuvostosta, jota johtaa Suomen pääministeri. Valtioneuvosto edustaa demokraattista toimeenpanovaltaa ja sen tulee nauttia eduskunnan luottamusta näiden periaatteiden mukaisesti.
Valtioneuvostolla on myös rajallinen mahdollisuus antaa asetuksia, joiden avulla voidaan täydentää jo voimassa olevia lakeja. Tänä päivänä pääministeri Sanna Marinin johtama hallitus koostuu viidestä eri puolueesta: SDP:stä, Keskustasta, Vihreistä, Vasemmistoliitosta ja Ruotsalaisesta kansanpuolueesta.
Tasavallan presidentti
Suomen valtionpäämiehenä toimii Suomen tasavallan presidentti, joka valitaan kansalaisten antamien äänien perusteella. Presidentin tehtävänä on johtaa Suomen ulkopolitiikkaa yhdessä valtioneuvoston kanssa. Lisäksi presidentti toimii puolustusvoimien ylipäällikkönä, joka myös nimittää armeijan upseerit.
Suomessa ei toimi varapresidenttiä, mutta presidentin jälkeen suurinta yksittäistä valtaa pitelee pääministeri, joka voi hoitaa presidentin tehtäviä tämän poissaollessa. Ennen vuotta 2000 (ja uutta perustuslakia, joka astui samana vuonna voimaan) tasavallan presidentillä oli huomattavasti enemmän valtaa. Uuden perustuslain voimaan astuessa näitä etuuksia on kuitenkin kutistettu. Presidentillä on edelleen veto-oikeus, vaikka eduskunnalla onkin oikeus ylittää presidentin veto.
Oikeuslaitos
Suomen oikeuslaitos on toimeenpano- ja päätösvallasta riippumaton toimielin, jonka tuomarit nimittää tasavallan presidentti. Oikeuslaitos voidaan jakaa kolmeen eri tasoon; käräjäoikeuteen, hovioikeuteen ja ylintä tuomiovaltaa käyttävään Korkeimpaan oikeuteen. Hallintoon liittyviä asioita puolestaan käsitellään sekä hallinto-oikeudessa että korkeimmassa hallinto-oikeudessa.