Jokainen äänioikeutettu Suomen kansalainen on vaalikelpoinen, lukuun ottamatta holhouksen alaisia tai vajaavaltaisia kansalaisia. Suorilla vaaleilla Suomessa valitaan eduskunta, Tasavallan presidentti, kuntien väestömääriin suhteutetut kunnanvaltuustot, sekä tietty määrä jäseniä Euroopan parlamenttiin. Äänestää voi joko vaalipäivänä, tai erikseen määrättävissä paikoissa järjestettävässä ennakkoäänestyksessä. Vaalit toimitetaan lippuäänestyksenä, jossa äänestäjä kirjoittaa sermin takana ehdokkaansa numeron taitettavan lapun sisäpuolelle, jonka jälkeen lappu pudotetaan vaaliuurnaan. Seuraavassa esitellään kaikki eri vaalit, joita Suomessa järjestetään.

Presidentinvaali

Suomessa presidentti valitaan kuuden vuoden välein suoralla kansanvaalilla. Vaalipäivä on joka kerta tammikuun neljäntenä sunnuntaina. Ehdokkaan presidentinvaaleihin voi asettaa joko rekisteröity puolue, jolla on vähintään yksi kansanedustaja tai vähintään 20000 äänioikeutetun perustama valitsijayhdistys. Esimerkiksi tämänhetkinen istuva Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on alunperin valitsijayhdistyksen asettama ehdokas. Valitsijayhdistyksen asettama oli myös samoissa vaaleissa Niinistön kanssa kilpaillut entinen Keskustan kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen.

Mikäli tarvetta on, järjestetään presidentinvaali kaksivaiheisena. Tällöin ensimmäinen kierros pidetään neljäs tammikuuta, ja mahdollinen toinen kierros tästä kahden viikon kuluttua. Toinen kierros järjestetään, mikäli kukaan ehdokkaista ei saa ensimmäisellä kierroksella yli 50% äänistä. Toisella kierroksella vaalissa kilpailevat enää ensimmäisellä kierroksella kaksi eniten ääniä saanutta ehdokasta. Sama henkilö voi toimia presidenttinä yhtä mittaa ainoastaan 12 vuotta, eli kaksi vaalikautta.

Eduskuntavaalit

Eduskuntavaalit järjestetään joka neljäs vuosi. Vaalipäivä on huhtikuun kolmas sunnuntai. Poikkeuksia saattaa syntyä, mikäli eduskunta hajotetaan ja joudutaan järjestämään uudet vaalit. Kaikki 18 vuotta täyttäneet Suomen kansalaiset ovat äänioikeutettuja eduskuntavaaleissa, joissa valitaan välittömällä, suhteellisella ja salaisella kansanäänestyksellä 200 kansanedustajaa. Edustajia valitaan 15:destä vaalipiiristä, joiden kesken paikat jaetaan vaalipiirien asukasluvun mukaan. Ehdokkaita voivat asettaa rekisteröidyt puolueet, sekä vähintään 100-jäseniset valitsijayhdistykset.

Seuraavat eduskuntavaalit järjestetään Suomessa huhtikuussa 2019.

Kuntavaalit

Kuntavaaleilla valittava kunnanvaltuusto valitaan joka neljäs vuosi huhtikuun kolmantena sunnuntaina(eduskuntavaalien tapaan). Kulloinkin valittavien kunnanvaltuutettujen lukumäärä on riippuvainen kuntien asukasluvuista. Mitä enemmän kunnassa tai kaupungissa on asukkaita, sitä enemmän sen kunnanvaltuustoon valitaan kunnanvaltuutettuja. 18 vuotta täyttäneillä Suomen, Euroopan unionin, Islannin ja Norjan kansalaisilla on äänioikeus kunnallisvaaleissa siinä kunnassa, joka on heidän sen hetkinen kotikuntansa. Ehdokkaita voivat järjestää niin valitsijayhdistykset kuin rekisteröidyt puolueetkin. Valitsijayhdistyksellä tulee olla vähintään 10 jäsentä, tai jos kyseessä on väkimäärältään todella pieni kunta, saattaa kolmekin jäsentä riittää, mikäli oikeusministeriö niin päättää. 1990-luvulta lähtien kunnanvaltuutettujen määrä on vähentynyt joka vaaleissa. Vuoden 2017 kuntavaaleissa valtuutettuja valittiin noin 9000, kun vielä 1980-luvulla heitä oli lähes 13000.

Europarlamenttivaalit

Europarlamenttivaalit kärjestetään nykyisin viiden vuoden välein. Äänioikeutettuja ovat kaikki 18-vuotiaat Suomen kansalaiset, sekä sellaiset muiden Euroopan unionin jäsenmaiden kansalaiset, joiden kotikunta on äänestyspäivänä Suomessa. Koko Suomi muodostaa Europarlamenttivaaleissa yhden vaalipiirin, joka kuitenkin ääniä laskettessa jaetaan 13 vaaalipiiriin, joiden tulokset lasketaan lopuksi yhteen. Mikäli kaikki sujuu suunnitelmien mukaan, seuraavat Europarlamenttivaalit järjestetään 2019, jolloin Suomesta valitaan 13 europarlamentaarikkoa. Määrä on vähentynyt vuosi vuodelta, sillä vaalikaudelle 2004 – 2009 Suomesta valittiin 14 edustajaa, ja sitä edelliselle kaudelle 16 edustajaa.

Maakuntavaalit

Maakuntavaalit ovat uudet vaalit, joissa valitaan valtuutetut ja varavaltuutetut maakuntien valtuustoihin. Kyseinen valtuusto on vielä valmisteilla oleva hallintoporras, eikä ensimmäisten maakuntavaalien ajankohdasta ole vielä täyttä selvyyttä. Alunperin maakuntavaalit oli tarkoitus järjestää presidentinvaalien yhteydessä 2018, kunnes ajankohtaa siirrettiin sunnuntaille 28. lokakuuta 2018. Suomen hallituksen pääministeri Juha Sipilä vahvisti kuitenkin toukokuussa, että maakuntavaaleja ei pystytä järjestämään lokakuussa 2018. Hän oli kuitenkin toiveikas sen suhteen, että vaalit ehdittäisiin järjestämään vielä vuoden 2018 aikana.

Seurakuntavaalit

Joka neljäs vuosi järjestettävissä seurakuntavaaleissa valitaan Suomen evankelis-luterilaisen kirkon päättävät elimet, eli luottamushenkilöt kirkkovaltuustoihin ja seurakuntaneuvostoihin. Kaikki 16 vuotta täyttäneet konfirmaation vastaanottaneet seurakunnan jäsenet ovat äänioikeutettuja seurakuntavaaleissa. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seuraavat seurakuntavaalit järjestetään marraskuussa 2018, jolloin vaalien teemana on “Minun kirkkoni”. Pyrkimyksenä on tavoittaa etenkin 30-55 vuotiaat kirkon jäsenet, jotka suhtautuvat myönteisesti kirkkoon ja seurakuntatoimintaan.